Teollisuusrakennuksen suunnittelussa pitää huomioida rakentamismääräykset, paloturvallisuusluokitus, talotekniikka, kustannukset sekä kestävän kehityksen tavoitteet. Vaatimukset vaihtelevat merkittävästi sen mukaan, millaista toimintaa tilassa harjoitetaan ja kuinka suuri rakennus on. Alla käymme läpi keskeisimmät kysymykset, jotka nousevat esiin lähes jokaisessa teollisuusrakennushankkeessa.
Mitä rakennusmääräyksiä teollisuusrakennuksiin sovelletaan?
Teollisuusrakennuksen suunnitteluun sovelletaan Suomen rakentamismääräyskokoelman vaatimuksia sekä maankäyttö- ja rakentamislain säännöksiä. Keskeisimpiä ovat rakenteiden lujuutta, paloturvallisuutta, energiatehokkuutta ja terveellisyyttä koskevat määräykset. Teollisuusrakennukset kuuluvat useimmiten käyttötarkoitusluokkaan, joka asettaa omat erityisvaatimuksensa rakenteille ja tiloille.
Käytännössä suunnittelua ohjaavat erityisesti ympäristöministeriön asetukset rakennusten paloturvallisuudesta, rakenteiden lujuudesta sekä sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Teollisuustilan käyttötarkoitus vaikuttaa suoraan siihen, mitkä määräykset painottuvat: esimerkiksi kemikaaleja käsittelevä laitos vaatii erilaisia ratkaisuja kuin kevyen kokoonpanotyön tila.
Uudisrakentamisessa tarvitaan rakentamislupa, jonka yhteydessä viranomaiset tarkastavat, että suunnitelmat täyttävät kaikki sovellettavat vaatimukset. Lupaprosessi edellyttää aina pätevää pääsuunnittelijaa, ja suunnitelmien tulee olla riittävän yksityiskohtaisia jo lupavaiheessa. Lupa-asiakirjoihin kuuluvat tyypillisesti asemapiirros, pohjapiirrokset, leikkaukset sekä rakenne- ja taloteknisten suunnitelmien pääpiirteet.
Miten paloturvallisuus vaikuttaa teollisuusrakennuksen suunnitteluun?
Paloturvallisuus on yksi teollisuusrakennuksen suunnittelun vaativimmista osa-alueista. Se määrittää rakennuksen paloluokan, kantavien rakenteiden palonkestävyysvaatimukset, osastoinnin laajuuden sekä poistumisreittien mitoituksen. Teollisuusrakennukset sijoitetaan tyypillisesti paloluokkaan P2 tai P3, mutta suuret tai korkeat rakennukset voivat edellyttää P1-luokan ratkaisuja.
Osastointi ja rakenteiden palonkestävyys
Palo-osastointi tarkoittaa rakennuksen jakamista palomuureilla tai palo-ovilla erillisiin tiloihin, jotta mahdollinen tulipalo ei leviä hallitsemattomasti. Teollisuustiloissa osastokoko voi vaihdella muutamasta sadasta neliömetristä useisiin tuhansiin neliömetreihin riippuen toiminnan luonteesta ja automaattisen sammutusjärjestelmän olemassaolosta. Sprinklaus mahdollistaa usein suuremmat osastokoot.
Poistumisturvallisuus ja pelastustiet
Poistumisreittien suunnittelu perustuu tilan käyttäjämäärään ja kokoon. Teollisuusrakennuksessa on varmistettava, että henkilöstö pystyy poistumaan turvallisesti myös savun täyttämässä tilassa. Pelastusteiden sijoittelu ja leveys on suunniteltava niin, että pelastusajoneuvoilla on esteetön pääsy rakennuksen kaikkiin osiin.
Mitä talotekniikkavaatimuksia teollisuustilan suunnittelussa on?
Teollisuustilan talotekniikka kattaa ilmanvaihdon, lämmityksen, sähköistyksen, vesihuollon sekä mahdolliset prosessitekniikat. Vaatimukset määräytyvät pitkälti toiminnan luonteen mukaan: raskas teollisuus tarvitsee tehokkaampaa ilmanvaihtoa ja suurempia sähköliittymiä kuin kevyt kokoonpano tai varastointi.
Ilmanvaihto on teollisuustiloissa erityisen kriittinen, koska tuotantoprosessit voivat tuottaa pölyä, höyryjä tai muita epäpuhtauksia. Ilmanvaihtojärjestelmä on mitoitettava siten, että sisäilman laatu pysyy terveellisenä ja mahdolliset räjähdysvaaralliset pitoisuudet estetään. Tähän liittyy myös ATEX-tilojen suunnittelu, jos prosessissa käsitellään syttyviä aineita.
Lämmitysjärjestelmän valinta vaikuttaa merkittävästi sekä käyttökustannuksiin että energiatehokkuuteen. Suurissa teollisuushalleissa säteilylämmitys tai kiertoilmalämmitys on usein kustannustehokkaampi ratkaisu kuin perinteinen patterilämmitys. Sähkösuunnittelussa on huomioitava riittävä liittymäteho, varavoimajärjestelmien tarve sekä valaistuksen energiatehokkuusvaatimukset.
Kuinka paljon teollisuusrakennuksen suunnittelu maksaa?
Teollisuusrakennuksen arkkitehtisuunnittelun kustannukset vaihtelevat tyypillisesti muutamasta prosentista noin kymmeneen prosenttiin rakennushankkeen kokonaiskustannuksista. Suunnittelun hintaan vaikuttavat rakennuksen koko, vaativuustaso, käyttötarkoitus sekä se, kuinka paljon erityissuunnittelua hanke edellyttää.
Pienessä teollisuushallissa, jonka rakennuskustannukset ovat esimerkiksi muutamia satoja tuhansia euroja, arkkitehtisuunnittelun osuus voi olla suhteellisesti suurempi kuin laajassa teollisuuslaitoshankkeessa. Tämä johtuu siitä, että suunnittelutyössä on tiettyjä kiinteitä vaiheita, jotka on läpikäytävä hankkeen koosta riippumatta.
Kokonaiskustannuksiin vaikuttaa myös se, sisältyykö toimeksiantoon pelkkä arkkitehtisuunnittelu vai myös pääsuunnittelijan tehtävät, joihin kuuluu erikoissuunnittelun ohjaus ja yhteensovittaminen. Pääsuunnittelijan rooli lisää kustannuksia, mutta se myös vähentää tilaajan omaa koordinointitaakkaa ja pienentää suunnitteluvirheiden riskiä. Arkkitehdit MK2 Oy tarjoaa teollisuushankkeisiin sekä arkkitehtisuunnittelun että pääsuunnittelijan palvelut, jolloin tilaaja saa kokonaisvaltaisen palvelun yhdeltä toimijalta.
Miten kestävä kehitys huomioidaan teollisuusrakennuksen suunnittelussa?
Kestävä kehitys teollisuusrakennuksen suunnittelussa tarkoittaa energiatehokkuuden optimointia, materiaalivalintoja, elinkaariajattelua sekä rakennuksen muunneltavuutta tulevaisuuden tarpeita varten. Teollisuusrakennukset ovat usein suuria energiankuluttajia, joten kestävyysratkaisuilla on merkittävä vaikutus sekä ympäristöön että pitkän aikavälin käyttökustannuksiin.
Energiatehokkuuden parantamisessa keskeisiä keinoja ovat muun muassa korkealaatuinen vaipparakenne, tehokkaasti ohjattu ilmanvaihto sekä uusiutuvan energian hyödyntäminen esimerkiksi aurinkopaneelien avulla. Teollisuusrakennuksen katon suuri pinta-ala tekee siitä erityisen hyvän alustan aurinkoenergian tuotannolle.
Materiaalivalinnoissa kestävyys tarkoittaa pitkäikäisiä, huollettavia ja kierrätettäviä materiaaleja. Tietomallipohjainen suunnittelu tukee kestävyysarviointia, koska sen avulla voidaan laskea rakennuksen hiilijalanjälki ja optimoida materiaalimäärät jo suunnitteluvaiheessa. MK2:lla on kokemusta muun muassa LEED Gold -tason rakennussuunnittelusta, mikä tarkoittaa, että kansainväliset kestävyyssertifioinnit ovat tuttuja myös vaativimmissa hankkeissa.
Milloin teollisuusrakennuksen suunnittelussa tarvitaan pääsuunnittelija?
Pääsuunnittelija tarvitaan käytännössä aina, kun teollisuusrakennukselle haetaan rakentamislupaa. Laki edellyttää, että rakennushankkeella on nimetty pääsuunnittelija, jonka tehtävänä on vastata suunnittelun kokonaisuudesta ja eri suunnittelualojen yhteensovittamisesta. Pääsuunnittelijan pätevyysvaatimukset vaihtelevat hankkeen vaativuuden mukaan.
Teollisuusrakennushankkeessa pääsuunnittelija koordinoi arkkitehti-, rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnittelua sekä varmistaa, että kaikkien erikoissuunnittelijoiden ratkaisut toimivat yhteen. Tietomallipohjainen suunnittelu on tässä tehokas työkalu, koska ristiriidat eri suunnittelualojen välillä voidaan havaita ja ratkaista jo ennen rakentamisen alkua.
Pääsuunnittelija on erityisen tärkeä hankkeissa, joissa on paljon eri osapuolia tai joissa rakennuksen käyttötarkoitus asettaa erityisvaatimuksia. Vaativissa teollisuushankkeissa pääsuunnittelijan rooli alkaa jo hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin voidaan vaikuttaa eniten lopputuloksen laatuun ja kustannuksiin. Mitä aikaisemmin pääsuunnittelija otetaan mukaan, sitä sujuvammin hanke yleensä etenee lupavaiheesta rakentamisen valmistumiseen saakka.